Älypuhelinten ja somen myötä voisi luulla, että ihmisten osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan olisi korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen.

Uskon että näin juurikin on, mutta se ei näy akateemisiin piireihin asti, koska osallistumista on paljon vaikeampi mitata digitaalisessa maailmassa. Nykyään suositaan suljettuja alustoja kuten Tiktokia ja Discordia, joista on hyvin vaikea saada irti populaatiotason tilastoja. Twitter jakoi vielä 2010-luvulla laajaa tilastodataa, mutta on käsittääkseni nostanut hintoja rajusti uudessa omistuksessa.

Toisaalta varjopuoli on, että suljettujen alustojen kautta on helpompi ohjailla massoja. Facebook jäi taannoin kiinni Cambridge Analytica -tapauksessa, mutta luulen että koko ala otti siitä väärät opit eikä näistä enää jäädä kiinni. Esimerkiksi Nepalin vallankumouksessa on hyvin isot panokset, koska rajanvedosta on naapurustossa muutenkin kiistoja, joten vaikea uskoa että algoritmeja ei olisi peukaloitu suuntaan tai toiseen.

Ehkä nivoutuu siinä mielessä AP:n ajatukseen, että nykyaikana ei välttämättä tule samanlaista proletariaatin nousukautta kuin historiassa, koska yhä pienempi eliitti voi ohjailla yhä vahvemmin yhteiskuntaa ja kaapata resurssit. Sen kummemmin en osaakaan demografiakysymyksiin ottaa kantaa.

Kyllä, pitää mennä läpi sekä neuvostosta (jota uutinen koskee) että parlamentista.

Minkä lain nojalla uhkasakot ja sakot siis annetaan?

Jos ehdotus menee läpi EU:ssa, voi olla et se pitää ottaa Suomessakin käyttöön, riippumatta mitä mieltä silloinen eduskunta siitä on.

Mitä tarkoitat että “pitää ottaa käyttöön”? Käsittääkseni tämä on työkalu, jonka palveluntarjoaja voi ottaa käyttöön noudattaakseen helposti digipalvelusäädöstä (DSA), mutta DSA ei oman tulkintani mukaan edellytä tämän työkalun käyttöä. Asetuksesta:

Verkkoalustan voidaan katsoa olevan alaikäisten käytettävissä, kun sen ehdoissa sallitaan palvelun käyttö alaikäisille, kun sen palvelu on suunnattu alaikäisille tai pääasiassa alaikäiset käyttävät sitä tai kun palvelun tarjoaja on muulla tavoin tietoinen siitä, että jotkut sen palvelun vastaanottajat ovat alaikäisiä, esimerkiksi siksi, että se jo käsittelee muihin tarkoituksiin palvelunsa vastaanottajan henkilötietoja, joista paljastuu tämän ikä.

Eli käänteisesti, palvelu voi täyttää DSA:n vaatimukset pistämällä käyttöehtoihin alaikärajan, eikä sitä oman tulkintani mukaan tarvitse valvoa “Oletko yli 18?” -popuppia kummemmalla välineellä, jos palvelu ei ole alaikäisille suunnattu.

DSA:ssa mainitaan myös BIK+ -strategia, johon tämä uusi ikärajatyökalu enemmän liittyy, mutta BIK+:n lisäykset eivät ole sitovia:

Digipalvelusäädöksen nojalla komissio voi kutsua erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajia soveltamaan tällaisia käytännesääntöjä ja pyytää niitä sitoutumaan erityisiin toimenpiteisiin riskien vähentämiseksi siten, että havaittuihin yksittäisiin riskeihin tai haittoihin puututaan tiettyjä käytännesääntöjä noudattamalla. Vaikka tällaisten käytännesääntöjen soveltaminen on jatkossakin vapaaehtoista, erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien tekemistä sitoumuksista tehdään riippumattomia tarkastuksia.

Eli jos lapset näkevät pornoa jollain verkkosivulla, niin komissio voi heristää sormeaan ja pyytää palvelua käyttämään komission iänvarmistustyökalua. Palveluntarjoaja voi kieltäytyä, eikä siitä seuraa erityisemmin mitään. Firman julkisuuskuva voi ehkä tahriintua, jos sitäkään.

Kiitos! En jotenkin huomannut tuota linkin väriä byrokratia-sanassa.

Mistä nuo jälkimmäiset lainaukset ovat? Ylen uutinen on aika köykäinen.

USAlta taisi loppua pinna. Olihan se jo kuukausia sitten selvää, että vaihtokauppa on hävittäjät NATO-allekirjoitusta vastaan, mutta Erdogan päätti lähteä iltalypsylle.

Suomeen tarvitaan vahvempi perustuslaki turvaamaan perusoikeuksia

Mistähän tälle saisi äänestäjät. Viitisen vuotta sitten heikennettiin kirjesalaisuutta perustuslaissa. Muutosta kannattivat kaikki puolueet, ja kaikki paitsi yksi puolsivat muutoksen tekemistä kiireellisesti, mikä riitti vaadittuun 5/6 enemmistöön.

Varmaan se, että ei ollut lääkäriä. Mies on nimittäin tikannut itseäänkin aiemmin, kuten hän kertoi Hesarin uutisessa:

Heikkinen kertoo, että olisi toiminut itsekin todennäköisesti samalla tavalla ja tikannut pienen haavan itse. Näin hän on kertomansa mukaan kerran aikaisemmin tehnytkin mökkikuntansa Enon terveyskeskuksessa.

Twitter/X-blockaajan näkökulmasta Yle toimii ihan hyvin. Tekstissä on yleensä viittaus, mitä X-upote sisältää, ja estetyssä upotteessa on linkki viestiin jos kuitenkin haluan sen katsoa. Hesari toimii muuten samoin, paitsi estetyssä upotteessa ei ole linkkiä viestiin, mikä on joskus harmiksi.

”Häiriö näkyi esimerkiksi hetkellisenä valojen välähdyksenä ainakin pääkaupunki­seudulla. Tilanne kuitenkin normalisoitui välittömästi”, Jäppinen kertoo.

Ihmettelinkin päivällä, että onko talossa joku sähkövika kun valot räpsähti pois ja päälle. Tietokone ei onneksi välittänyt; liekö virtalähteessä sen verran inertiaa että alle sekunnin katko ei haittaa.

The Wikipedia article on news agencies is pretty good: “Although there are many news agencies around the world, three global news agencies, Agence France-Presse (AFP), the Associated Press (AP), and Reuters have offices in most countries of the world, cover all areas of media, and provide the majority of international news printed by the world’s newspapers.” Scroll down and you’ll also find a list of some smaller news agencies, which tend to focus on local news.